Risua ja porkkanaa...

Lainasin kirjastosta kirjan. "Matkultur i Norden" - Pohjolan ruokakulttuuria. On kuulemma "Kotitalouden pohjoismaisen yhteistoimikunnan" kokoonpanema reseptikokoelma, ja tarkoituksena on säilyttää vanhoja, kansanomaisia - ja kansalle ominaisia - reseptejä sekä valottaa pohjoismaiden ruokakulttuurien saman- ja erilaisuutta.
Suomesta reseptit kokoelmaan keräsi  Anne Svensk-Smouni ja on kuulemma osittain rahoitettu Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella...

HÄPEÄ, ANNE! Anne on näemmä jokin ruotsinsuomalainen ruokatoimittaja. Sen kyllä näkee.

Suomalaisista leivistä kirjaan pääsi neljä reseptiä; perunalimppu, setsuuri ja ahvenanmaan mustaleipä sekä perunarieska. Siis... kolme ensimmäistä on oikeastaan samaa reseptiä kerrattuna, ja minun mielestäni juuri ne kolme pahinta suomalaista leipää. Minun mielestäni suomalaisen leivän ei tule olla makeaa eikä siihen kuulu mitkään maltaat ja siirapit. Onhan nyt tietysti Länsi-Suomikin ja saaristo Suomea, mutta - siis! Vaasan ruispalat ovat kuulemma Suomen ostetuin leipä, hyvänmakuista ja helppoa... eikä ole imelää.
Mutta. No, joo, jatketaan.

Mitenkäs marjat? Annen mukaan meillä ei paljon marjoja syödäkään. Sokeroituja karpaloita tehdään ja sitten Anne antaa niin suomalaisen kansanomaisen reseptin kuin "valkoinen suklaamousse karpalokiisselin kera". Koska "Ollaan nimittäin huomattu, että ennen vanhaan niin suositut kiisselit eivät ole enää kaikkien mieleen nykyään. Sitäpaitsi ne lasketaan arkiruoaksi." Täh?
Siis, tämän kirjan tarkoitus oli nimenomaan SÄILYTTÄÄ VANHA ruokaperinne, koska "olemme huomanneet että päivän yhteiskunnassa että kansanomainen ruokaperinne on kuolemassa ja vaipumassa unholaan. Kotitalouden pohjoismainen yhteistoimikunta KPY toivoo että tämä kirja voi osaltaan tallentaa ruokaperinteitä, jotka ovat häviämässä jokaipäiväisestä elämästämme". Eikö Anne ymmärtänyt selvää tekstiä? Valkosuklaamoussea? Ei olisi Gordon sylkenyt tuota "perinneruokaa" suustaan, mutta ei ole suomalaistakaan.

HYI, ANNE! HYI! PAHA TYTTÖ!

Joo. Siis hiiteen mustikat, puolukat, metsämansikat, vatut, lakat ja tyrnimarja. Kuka niistä nyt välittää. (Muuten, tyrni on ruotsiksi nimeltään sekä havtorn että FINNBÄR...)
(No, totuuden vuoksi on mainittava, että hän antaa ohjeen pullaiselle rahkapiirakalle, ja mainitsee, että täytteeksi voi käyttää mustikoita, omenia tai raparperia. Tosin hän kutsuu tätä ruotsiksi nimellä "pirog", mikä minun tietääkseni ei pidä paikkaansa... Ainakaan mikään suomenruotsalainen ruokabloggaaja ei kerro ikinä paistaneensa pirogia, kaikki vaan tekee pajta. Mutta mitä minä tiedän, kun en ole suomenruotsalainen >:->

Suomessa ei tehdä hilloja eikä mehuja, Annen mukaan.

Hedelmiä ei paljon olekaan, paitsi luumuja. Tyypillinen suomalainen hedelmäjälkiruoka on "luumukreemi lumimuussilla". Luumukiisseliä kermavaahdolla, siis. Suomihan on kuuluisa luumuistaan.Toinen hedelmä/marjajälkiruoka Annen mukaan on pappilan hätävara (pappilan hätäratkaisu, Annen käännöksen mukaan. Egentligen prästgårdens nödlager. Man använde det som fanns i lager i nödfall. Det är ingen nödlösning, Anne, utan något att ha i lager för nödsituationer.)
Muita hedelmä- ja marjajälkiruokia Suomessa ei syödä. Sitä paitsi eihän omenat tai muut hedelmät Suomessa kasvakaan.Täällä on vain luumuja ja karpaloita.

Sitten liharuokiin. No, mitäs sanoisit jos pitäisi mainita viisi suomalaista perinteistä liharuokaa? Anne mainitsee limppisopan, karjalanpaistin ja mintulla maustetun lampaanpaistin. Suomalaiset syövät myös hirvenlihapullia. Suomessa ei ole koskaan tehty makkaraa eikä maksamakkaraa/maksapasteijaa, eikä mitään sisäelimistä tai verestä. Mitä maksapihviä, maksalaatikkoa tai verilettuja, älä nyt hulluja puhu!
Suomalaiset syövät "metsästäjän lintupaistia" jossa "vesilinnulle" tehdään sienikastike. Eihän täällä nyt kanoja ollut kuin vasta äskettäin ja metsoteerikoppelopyyyh on vain vitsi.

"Niillä alueilla jotka olivat kaukana merestä syötiin kuivattua kalaa". (No, tuo viisaus ei ole Annen kynästä - tai mistä sen nyt tietää) Koska ei pohjoismaissa ole paljon järviä, you see. Suomesta vietiin kiiskiä Venäjälle. Kiiski on pieni lohikala, tietää Anne. (Niille jotka eivät tunne kalojaan Annea paremmin, voin kertoa, ettei ole. Kiiski on ahvenkala, muikku on se pieni lohikala.)
Joka tapauksessa suomalaisia perinteisiä kalaruokia ovat:
Keitetty joululohi munakastikkeen kera
Kalakukko. (Eväsrepussa Annen mukaan oli kalakukko, leipää, voita ja puukannullinen piimää. Ettäs tiedätte.)
Silakkalaatikko
Suutarinlohi
ja keisarillinen kiiskiliemi.
Suomessa ei syödä mitään äyriäisiä, ei täällä niitä olekaan. Ne kalastettiin loppuun aikoja sitten. Muista se sitten seuraavissa rapujuhlissa.

Juustoista riittää puhetta (Suomessa kuulemma syödään tuorejuustoa pullalla vadelmahillon kanssa.) ja reseptejäkin löytyy muutama.
- uunijuusto ternimaidosta
- savolainen munajuusto (tuorejuusto)
- rahkapiirakka pullapohjaan
- pasha
- viili
Kun kappaleen nimi oli "munat, maito ja juusto", olisi ollut kiva nähdä munakastikkeen ohje. Sitä syödään aika usein kalan kaverina, mutta meillä ei paljon kalaa syöty, me syötiin se keitettyjen perunoiden kastikkeena ja voi että se on hyvää! No jaa, ehkä se nyt on vain meikäläinen tapa, eikä tavallista muualla Suomessa...

Anne mainitsee ahvenanmaan mannapannukakun ja muurinpohjaletut, mutta päätyi antamaan jonkun kumman "juhannuspannukakku Pellingestä" ohjeen. Pellinge on jokin saari jossain Helsingistä itään päin, ja tähän erikoisherkkuun tulee rusinoita ja "karkeita vehnäjauhoja".
Jotta oikein ymmärtää pahastukseni, niin sanottakoon, että Tanskasta tulee vohvelien, lettujen ja ruokaisan silavapannukakun ohje. Siis ihan tavallisia arkivohveleita, arkilettuja ja arkipannukakkua. Mitä tavalliset tanskalaiset syövät ihan tavallisina arkipäivinä.
Ette tainneet tietääkään että ne lättypannulla paistetut pikkulätyt ovat suomalainen erikoisuus? Ja ihan tavallinen pannari ei ihan niin tavallista olekaan.
Anne ei ainakaan kerro. Kuka nyt tuollaista tavallista, arkipäiväistä roskaa haluaisikaan syödä?

No mitenkäs suomalaiset perunat, juurekset ja vihannekset? Lanttulaatikko varmaan mainitaan, vai mitä? Joo, mainitaan. Se on kuulemma ruotsalainen ruokalaji, jota toki nautitaan suomessakin. Jouluna. Joskus. Mutta Ruotsissa sitä syödään kaikkialla koko ajan. (On muuten nimellä "kålrotslåda", ei "pudding" taikka "stuvning", millä nimellä kaikki muut ruotsalaiset laatikot kulkevat... >:->)
Ruotsissa kasvanut mieheni tuijotti minua silmät pyöreinä. He söivät kyllä lantturuokia koko ajan, koska sitä oli ja se oli halpaa, mutta ei ollut nähnytkään lanttulaatikkoa ennen kuin minut tapasi. Nyt kyllä syö "koko ajan", koska se on niin hyvää possun kanssa ja makkaran kanssa ja helppo tehdä yms. Anne olisi saanut pitää paremmin Suomen puolta tuossa asiassa. Gunnel Bergensjö-Hjelm (kirjan ruotsalainen toimittaja) kan ta sig i brasan och stoppa sina kålrötter ska jag säga vart ja pitää kyntensä erossa meidän resepteistämme.

Suomessa syötin "täytettyjä nauriita". Tiedättehän te ne, savukinkulla ja herneillä täytetyt nauriit. Lapsena niitä syötiin jatkuvasti, varsinkin kun oli leipomispäivä. Tai ainakin Anne söi. Tai joku. Joskus. Ehkä.
Muuten, tavallisesti nauriit täytetään nauriilla ja sipulilla, ehkä myös kermalla ja voi sinne joukkoon sotkea sieniä, jauhelihaa tai savukinkkuakin, jos nyt löytyy, mutta herneitä en ole koskaan kuullut nauriisiin työnnettävän.

Sitten Suomessa syödään inkoolaista perunapuuroa ja imellettyä perunalaatikkoa, hernesoppaa, sienisalaattia, rosollia ja kaalipiirakkaa leipäkuoressa. Muuta sitten ei juureksista ja kasviksista olekaan Suomessa tehty. Suomessa ei säilötä vihanneksia, esim. suolakurkkuja ja kurpitsapikkelsiä, kaalilaatikkoa ei ole olemassakaan, kaalikääryleet ovat ruotsalainen ruokalaji ja mitä sinä nyt niitä laatikoita... Ei niitä kukaan syö, usko nyt!

Sitten kahvikutsuilla suomalaiset tarjoavat "rotinoita", joka Annen mukaan on pullakranssia. (Rotinat ei tosin ole synonyymi pullakranssille, mutta mitä nyt ruotsinsuomalaiselta voi odottaa... Paljonkin, kun kerran on saanut tehtävän "säilyttää" suomalaista ruokaperinnettä KPYn nimissä. HYVIN PALJON.) Kanelipullia ei mainita, vaikka Suomessa pullataikinaan pannan munaa ja Ruotsissa ei, ja Ruotsissa kanelipullat paistetaan littanana paperivuoassa ja Suomessa "sillai kunnolla". Kampanisutkin ovat kivoja.
Sitten Suomessa leivotaan kaneliässiä ja lusikkaleipiä, simaa, tippaleipiä, runebergin torttuja ja kinuskikakkua. Ettäs nyt sitten tiedätte.

Ja muuten, Suomessa mennään perinteisesti piknikille helluntaina ja syödään hanhipaistia ja verisoppaa pyhäinmiestenpäivänä.

Siis alkaa kiroiluttaa tuollainen touhu.

Mene tänne ja lue mitä kirjasta olisi pitänyt löytyä: tyypillisiä suomalaisia ruokia

Muuten, unohdin ihan kokonaan mitä tuon porkkanan oli tarkoitus olla...  :-D Kyllä minulla mielessä jotain oli kun aloin kirjoittaa tätä, mutta... Ehkä se muistuu mieleheni sitten joskus.