Mikkelin makkaramarkkinat

Katson usein ruokaohjelmia, ja minua alkaa ärsyttää se, että Suomi ei mainosta itseään. Meillä olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta me ei käytetä niitä :-(

Esimerkiksi suomalaiset liköörit. Maailman parhaita likööreitä, mutta eipä niistä paljon tiedetä Suomen ulkopuolella. Kaikki tietää Bolsin, muttei Alkoa. Toisaalta, Bols aloitti 1600-luvulla ja kehitti silloin sellaiset liköörit kuin uch as Blue Curaçao ja Crème de cacao, ja moisten kanssa on vaikea kilpailla... kun Suomi ei oikein ole ollut siirtomaavalta. Meillä on kuitenkin paljon kotimaista makua luonnossa, jota voisi - ja pitäisi - hyödyntää paremmin.

(Muuten, siitä Lignell ja Piispanen konjakkikiista. Lignell ja Piispanen ovat tuottaneet konjakkia Ranskasta jo yli 100 vuotta, eikä niillä ranskalaisilla ole ollut ongelmia nimen käytöstä koko tuona aikana. Vähän myöhäistä ruveta vinkumaan nyt. Kaikkien ihmisten maailmassa pitäisi tietää, että "poltettu viini" on konjakkia vain kun se tulee Cognacista, ja Lignell ja Piispanen tietää sen ihan varmasti... Niillä on jopa ranskalainen sertifikaatti. Juoman ei tarvitse olla pullotettu Cognacin seudulla, jotta sitä voi myydä konjakkina. Idiootit. Mutta - Ranska on iso EU jäsen, me pieni, joten ne voi tehdä mitä vaan. Tyhmintä mitä Suomi teki oli liittyä EUhun.
Toisaalta, ei sitä brändyä niin vaikea ole tehdä. Alkakaa tehdä omaa versiota suomalaisista marjoista ja lakatkaa ostamasta ranskalaisia tuotteita. Baise tous ja sillä selvä.)

Toinen juttu mitä meillä voisi tehdä on olut. Minä nyt tietysti rakastan suomalaista makkaraa, mutta mitäs jos alkaisi järjestää Oktoberfest Suomessa? Kyllähän täällä kaali ja peruna kasvaa, possuista tulee hyvää makkaraa ja suomalainen olut on ihan hyvää. Lokakutsut ei nyt ehkä ole mikään hyvä idea, kun lokakuu on - no, lokainen. Kylmä ja märkä. Ei mikään juhlakuukausi. Oktoberfest on muuten Müncheniläiset markkinat lokakuussa, ja ensimmäiset pidettiin vain sata vuotta sitten. Me voitaisiin tosiaan vähän pönkittää Suomen mainetta ja alkaa juhlistaa mikkelinmarkkinoita. On muuten juhlittu noita syyskuussa aika kauan aikaa... joten mitäs jos järjestäisi vähän Oktoberfesttunnelmaa ja tekee siitä suuren suomalaisen ruokajuhlan?

Sanovat muuten että maailmassa on kaksi todella hyvää makkaralaatua. Toinen on saucisse de Toulouse, joka thedään tuoreesta sianlihasta ja savukinkusta (On muuten suomalainen savukinkku namia myöskin. Ja lampaanviulu. Kannattaisi ottaa vähän mallia Italiasta ja Ranskasta ja alkaa myydä suomalaista taitoa ja laatua paremmin.) ja toinen Goan "musta kulta".
Makkaroiden tekeminen ei ole vaikeaa. Se on vähän vaivalloista ja vaatii muutamia erikoislaitteita ja huolellisuutta, mutta kuka tahansa voi tehdä makkaraa kotona, ja muuten kannattaa, koska kotimakkara on parempaa kuin kaupasta ostettu.

Saucisse de Toulouse

3 kiloa hyvää, rasvatonta sianlihaa
1 kilo savustettua siankylkeä leikattuna pieniksi kuutioiksi
2-4 rkl suolaa, riippuen kuinka suolainen siankylki on
2 rkl mustapippuria
siansuolta kymmenisen metriä

Sekoita liha ja mausteet ja anna maustua jääkaapissa yön yli.
Jauha liha karkeasti.
Huuhtele suolet. (Ne myydään pestynä, mutta huuhtele niistä suola ja mahdollinen tomu yms.)
Täytä suolet makkaralihalla. Toulousen makkara on yksi pitkä lenkki, mutta makuhan siinä on tärkeää, joten täytä suolet kuten haluat. Varo, ettet täytä suolta liikaa, ja katso ettei makkarassa ole ilmakuplia tai koloja.
Anna makkaran levätä vuorokausi ennen käyttöä.

Goalainen "musta kulta"

1 kg rasvaista sianlihaa
1 dl suolaa
1 tl salpietaria (kaliumnitraattia)
2 rkl sitruunamehua

mausteseos:
25 kuivattua chiliä
1 tl kuminaa
2 tl mustapippuria
10 mausteneilikkaa
1 tl kurkumaa
2 kanelitankoa
pala inkivääriä
3 valkosipulin kynttä
etikkaa mausteiden jauhamiseen

6 rkl palmuviinaa (feni, Goalainen viina)

Huuhtele possu, leikkaa kuutioiksi, lisää puolet suolasta ja laita lävikköön. Anna valua painon alla jääkaapissa 4 tuntia. Heitä neste pois, lisää loput suolasta, salpietari ja sitruunamehu, ja anna valua 12 tuntia. Sekoita ja anna valua vielä puoli päivää.
Kuivaa lihanpalaset ja anna kuivua auringonpaisteessa päivä.
Jauha mausteet vähän etikan kanssa, ja sekoita sitten kuivaan lihaan viinan kanssa, vähän kerrassaan.
Pakkaa makkara suoleen, n. 10 sentin makkaroiksi. Kuivata auringossa pari päivää.

Makkaraa ei tarvitse pakata suoleen. Säilytä seos lasipurkissa ja ota puhtaalla lusikalla sen verran seosta kuin tarvitset; tee siitä "siskonmakkaroita" tai kakkusia - siis niin kuin lihapullia tai jauhelihapihviä. Laura Ingalls Wilder mainitsi makkarakakkuset jossain kirjassaan. Oli ihan outo ajatus minulle (silloin 30 vuotta sitten ;-)), mutta toisaalta... samahan se on kuin muovikuoreen pakattu makkara. Siitä otetaan se "suoli" pois ja syödään vain makkaraseos.

Laurasta tuli mieleen toinen suomalainen tuote: koivunmahla. Olen miettinyt miksei meillä ole Pohjois-Amerikan vaahterasiirapin tapaista koivusiirappikulttuuria... tarvitaanhan sitä koivunmahlaa melkein kolme kertaa enemmän kuin vaahteran mahlaa, mutta siihen voi lisätä sokerijuurikassokeria... Sitten voisi tehdä "rommia" ;-)