Huh, hah, hei ja viskiä pullo...

eli "kummallisia yhdistelmiä osa kukaties
pekoni-viski-suklaaruudut aka "laillinen pahe"

tarvitset
250 g pekonia
240 g voita
300 g tummaa suklaata
2 1/2 dl sokeria
1 1/4 dl fariinisokeria
5 suurta munaa
mustapippuria
1/2 dl hyvää kaakaojauhetta
1/2 tl suolaa, mielellään savustettua, jos löydät
3 3/4 dl jauhoja
1 dl pekaanipähkinämurskaa
viskiä

Esilämmitä uuni 180 asteeseen

Paista pekoni rapeaksi, anna rasvan valua pois, kuivaa siivut ja murenna pekoni pieniksi muruiksi.

Peitä pekaanipähkinät juuri ja juuri viskillä. Kun puolet viskistä on imeytynyt pähkinöihin, nosta pähkinät viskistä reikäkauhalla, levitä leivinpellille ja paahda uunissa hetki. Kun pähkinät ovat kuivuneet, kaada loppu viski niiden päälle ja anna pähkinöiden paahtua.

Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Anna jäähtyä. Lisää sokerit, maustemitta mustapippuria, suola, munat ja ruokalusikallinen viskiä ja sekoita hyvin. Lisää kaakaojauhe ja sekoita. Lisää jauhot kolmessa osassa ja sekoita huolellisesti. Sekoita joukkoon pekonin murut ja viskipekaanit.

Voitele uunipannu pekoninrasvalla ja kaada suklaaruututaikina pellille. Paista 20-25 minuuttia. Keskustan pitäisi olla vielä vähän tahmeaa. Anna jäähtyä ja leikkaa neliöiksi.

Jos nyt välttämättä haluat,
Bourbon-juustokuorrutus

100 g voita
225 g tuorejuustoa
1 l tomusokeria
5 rkl viskiä

Vatkaa voi ja juusto vaahdoksi. Lisää tomusokeri ja viski. Vatkaa sileäksi.

Sopisi hyvin myös suklaakakulle tai banaanikakulle.
Muuten voit hyvin kuorruttaa ruudut tavallisella suklaakuorrutuksellasi, tai jättää kuorrutuksen pois kokonaan. Appelsiinikin sopii hyvin, esimerkiksi ambrosiakakun kuorrutus.

Minä en erityisesti pidä viskistä, en pidä alkoholista yleensäkään, mutta pekoni-suklaaruudut kuulostaa hyvältä. Letut vaahterasiirapin ja pekonin kera ovat ihania, samoin paahtoleipä marmeladin ja pekonin kera.

Kazandibi - kanavanukas

Eilen tuli mainittua sipuli kakussa, tänään tulee toinen kummajainen - liha jälkiruoassa.

Kazandibi on turkkilainen jälkiruoka jolla on pitkät perinteet - luultavasti jo muinaiset roomalaiset söivät vastaavaa. Roomalaisilta voikin nyt odottaa mitä vain - pähkinähiiriä ja satakielenkieliä - mutta että tämä on todella suosittu ja rakastettu jälkiruoka tämän päivän Turkissa...

Kazandibiä kuudelle:

1 kanan rintapala
5 rkl riisijauhoa
8,5 dl maitoa
3 dl kermaa
hyppysellinen suolaa
175 g sokeria
kanelia puuteroimiseen

Keitä kananrintapala kypsäksi vähässä vedessä. Hajota rintapala säikeiksi.
Sekoita riisijauho vähän maidon kanssa tahnaksi, kerman paksuiseksi.
Kaada loppu maito ja kerma kattilaan, lisää suola ja sokeri ja kiehauta. Keitä kunnes sokeri on sulanut.
Nosta pari lusikallista kuumaa maitoa riisijauhotahnaan ja sekoita, ja kaada suurus sokerimaitoon. Sekoita koko ajan, ja keitä kunnes vanukas alkaa paksuuntua. Sekoita joukkoon kanasäikeet ja anna muhia kunnes seos on hyvin paksua puuroa.
Voitele valurautapaistinpannu ja laita se levylle. Kun pannu on kuuma, kumoa riisikanapuuro pannulle ja paista viitisen minuttiia, kunnes pohja on ruskettunut. Anna puuron jäähtyä paistinpannulla.
Leikkaa jäähtynyt puuro tangoiksi ja nosta tangot pannulta lastalla niin, että saat paahtuneen pohjakerroksen vanukkaan ympärille - tämä ei ole ihan yksinkertainen juttu, ja jos et uskalla yrittää, voit myös kumota vanukkaan paistinpannusta ja leikata sen paloiksi. Samaltahan se maistuu, miltä se sitten näyttääkin.
Tarjoa kylmänä (jääkaappikylmänä tai huoneenlämpöisenä).
Jos haluat voit ripotella kanelia vanukkaan pinnalle.

Kummallisia yhdistelmiä

Olen selailemassa ruokablogeja - englanniksi tällä kertaa - ja törmäsin tällaiseen artikkeliin
"Bay Area chefs take a crack at slow-cooked eggs" elikkä "Kuinka keität munaa yli tunnin niin että valkuainen on vielä valuvaa"Siellä oli kuviakin, mm tämä, jossa keitetty viiriäisen muna tarjoillaan kaviaarin ja seetrisavun kanssa. Savu on lasiastiassa ja vapautuu, kun lusikan nostaa... Tämä on näitä "uusia ravintolahullutksia" maailmalta...

Oli siellä kiintoisaakin tietoa, kuten resepti siitä kuinka voi saada jänskän keitetyn munan salaattiinsa "tempuroimalla" sen. Siis muna keitetään pehmeäksi, kuoritaan, kastetaan tempurataikinaan ja friteerataan. Tulee krutongit samalla :-)

Tempurataikina onkin yksi maailman yksinkertaisimpia juttuja: senkuin vain sekoitat yhtä paljon vettä ja jauhoja. Siinä se.
Käytä sihivettä jos haluat lisää rapeutta taikinaa, jääkylmä vesi toimii samalla tavalla.
Jos haluat, voit lisätä taikinaan kananmunan, se saa taikinan pysymään paremmin kuorrutettavien aineiden päällä.
Ja tietysti voit maustaa taikinan suolalla ja pippurilla, jos haluat. Tai ihan millä tahansa muulla aineella.
Tässä kalifornialaisessa munajutussa ei käytetty taikinaa ollenkaan, vaan munan omaa kosteutta, ja muna kieriteltiin maustetuissa jauhoissa ennen friteerausta.

Jatkaessani matkaa löysin Slashfood blokin ja sieltä löytyi tämä kummajainen: Ihan tosi! Makkara tikussa kasteltuna paksuun lettutaikinaan, paistettu (tai friteerattu - todennäköisesti friteerattu, kun amerikkalaisista on kyse) JA LETTUTAIKINASSA ON SUKLAAHIPPUJA...

 Tässä kuva heidän kolmesta makuvaihtoehdostaan: 

lettutaikina suklaalla, ilman tai mustikoilla.

Jaan S.Krausen mielipiteen... YÖK, EN SYÖ!!!

Ensimmäisenä tuli kyllä mieleen, että rakastan pekonipannukakkuja siirapilla, enkä irvistäisi molellekaan (suklaakastike lihalle), ja monet rakastavat tätä keksintöä, mutta... YÖK, EN SYÖ!!!

Kun selasin blokia eteenpäin, löytyi TÄMÄ kammojainen!  Jaa, että mitäkö sörsseliä tuo on? Mustikat näyttävät hyviltä, mutta... mitä tuo punainen on? Jauhelihaa!
Kyllä vain, bloki antaa ohjeita kuinka valmistaa marjapurilaisia.

Siis... omenasose ja erilaiset hyytelöt lihan kanssa, puolukkahillo ja luumut färssissä, nami nami, havaijinpossua ja ananaspurilaiset, ananas ja banaani pizzazza kinkun kanssa, aivan mainiota, mutta... mustikkahampurilaiset?


Joo - olen hyvin ennakkoluuloinen. Enkä edes ajattele julkaista osoitetta sinne ravintolablogiin missä arvosteltiin hyönteisravintola ja näytettiin kuvia aterioista...